Vältä nämä 5 virhettä ohjelmistokehityksen ulkoistamisessa

21 Sep Vältä nämä 5 virhettä ohjelmistokehityksen ulkoistamisessa

Jokainen CTO tai startupin toimitusjohtaja saa 5-10 myyntimailia viikossa potentiaalisilta ohjelmistokehityksen ulkoistustaloilta. Ja jokainen vihaa näitä sähköposteja!

Samaan aikaan monet näistä CTO:ista ja toimitusjohtajista miettivät miten ratkaisisivat tuotekehityksen pullonkauloja.

Monet yritykset ovat lähteneet innolla ulkoistusseikkailuun, mutta päätyneet menestyksen sijaan kalliiseen “kauhuelokuvaan”. Jotta teille ei kävisi näin, ajattelin jakaa vuosien saatossa oppimani parhaat käytännöt. Autan siis yrityksiä ulkoistamaan ohjelmistokehitystä ja olen siinä tehtävässä nähnyt vuosien aikana mikä toimii ja mikä taas ei.

Ohjelmistokehityksen ulkoistuksen sudenkuopat

Softakehityksen ulkoistuksen ongelmat tulevat esille tyypillisesti 2 ja 24 kuukauden välillä projektin aloituksesta, mutta monet näistä ongelmista juontavat juurensa puutteelliseen selvitystyöhön ja valmisteluun.

1. Tuntihinnan tuijottaminen vie ojaan

Ohjelmistokehityksen ulkoistuksen odotetaan alentavan kehityskustannuksia. Näin usein onkin. Yritykset, jotka painottavat valinnassaan tuntihintaa tärkeimpänä parametrina epäonnistuvat yleisimmin ohjelmistokehityksen ulkoistamisstrategiassaan.

Ohjelmistokehityksen kustannuksiin vaikuttaa monta muutakin tekijää kuin tuntihinta. Yhtä kokeneiden ohjelmistokehittäjien (työkokemusvuosissa mitattuna) tuottavuudessa laadussa mitattuna voi olla kahdeksankertainen ero. Siis 8 kertainen!

Erot syntyvät siinä miten koodi on jäsennetty, kirjoitettu, kuinka paljon siinä on virheitä ja niinpä mitkä sen ylläpitokustannukset ovat myöhäisemmissä vaiheissa.  Niinpä tuntihinnan tuijottaminen johtaa usein harhaan valinnassa ja korkeampiin kokonaiskustannuksiin.

2. Älä hosu selvitystyössä!

Varaa riittävästi aikaa selvitystyöhön ja valmistautumiseen – se on sen arvoista. Selvitystyöhön ja valmistautumiseen käytetyn ajan on syytä olla suhteessa investoinnin kokoon ja yhteistyön toivottuun kestoon.

Jos tavoitteena on tehdä yksinkertainen prototyyppi uudesta mobiilisovelluksesta, ei kumppanin valintaan kannata käyttää 3-4 kuukautta. Mutta jos tavoitteena on kasvattaa kehitystiimi neljästäkymmenestä seitsemäänkymmeneen henkeen, tai edessäsi on kolmen vuoden roadmap, kannattaa selvitystyöhön käyttää aikaa.

Mitä tärkeämmästä kumppanuudesta on kysymys, sitä varmempi on syytä olla, että valinta on hyvä.

3. Mihin ulkoistaa?

Yksikään alue ei ole toista huonompi, mutta on syytä huomioida alueiden erot ja suhteuttaa ne odotuksiin ja kyvykkyyksiin.

Asioista kuin vaikkapa matkakulut, viisumimääräykset, kulttuurierot, työmoraali, englannin kielen taito, internetin toimivuus, laajakaistan nopeus, lainsäädännölliset riskit, valuuttakursseihin liittyvät riskit ja (työ)markkinan koko vaikuttavat ulkoistuksen kokonaiskustannuksiin.
Monia asioita on siis harkittava. Kirjoitan näistä pian enemmän otsikolla: “How to find a matching outsourcing region”. Pysy kuulolla ja seuraa englanninkielistä blogiamme.

4. Oikean toimittajan valintaprosessi

Monet CTOt kysyvät meiltä: “Miten löydän hyvän ohjelmistokehityksen ulkoistuskumppanin?”

Kaikki kumppanit pärjäävät varmasti “bikinikierroksella”, jos sallit vertauksen missikisoihin. Mutta kuinka erottaa aidot osaajat jäljittelijöistä? Siinäpä se kysymys onkin.

Varsinainen tarkistuslista olisi pitkä ja yksityiskohtainen, mutta perusasiat ovat tässä:

• Ovatko he tehneet samankaltaisia projekteja kuin mitä teillä on mielessä (sama tai samankaltainen teknologia, tiimin rakenne ja koko, alueellinen osaaminen jne)?
• Onko heillä osaamista ulkoistuksesta niin, että he osaavat tukea teitä ulkoistuksen toimintatavoissa ja alentaa yleiskustannuksia?
• Onko heillä tarvittava osaaminen ja taidot talon sisällä ja aidosti käytössänne, eikä vain paperilla?
• Ovatko he teille oikean kokoinen kumppani nyt ja tulevaisuudessa?
• Mikä on heidän yrityskulttuurinsa ja onko työntekijät tyytyväisiä siellä?
• Mitkä ovat johdon businessarvot?
• Ovatko he taloudellisesti kunnossa, myös kassavirran osalta?

Kirjoitan pian aiheesta pidemmin otsikolla: “How to choose an outsourcing partner”. Tilaa uutiskirjeemme niin pysyt kuulolla.

5. Kumppanin Due Diligence, eli asianmukainen tarkastaminen

Et usko, kuinka vähän kumppaneita väitteitä tarkastetaan. Aivan liian moni kumppanuus päätetään vain toimittajan kertomaan tietoon perustuen.

Englanniksi puhuttaisiin Due Diligence-termillä, jota yleisesti lyhennetään DD:ksi. Kun suoraa käännöstä suomeksi ei ole, käytetään DD-termiä yleisesti suomalaisessa businessslangissa. Tässä yhteydessä puhuisin siis kumppani-dd:stä.

Hyvin harva yritys vaivautuu tarkistaan vaikkapa toimittajan referenssit ja kysymään yhteistyön laajuudesta ja sen sujuvuudesta. Ei pyydetä talouslukuja eikä omistusrakennetta paperilla. Eikä tarkisteta verotoimistosta verovelkoja.

Tarkista siis, että se mitä toimittaja sanoo ja väittää, pitää myös paikkansa!

Lopuksi

Varsin monta riskiä riskejä on siis arvioitava ennen ulkoistuspäätöstä. Näin se vain on. Virheet kun ovat kovinkin kalliita. Ja niistä ei välttämättä pääse nopeasti eroon. Älä arastele olla meihin yhteydessä jos sinulla on ulkoistukseen liittyviä kysymyksiä. Olemme mielellämme avuksi.

By Paavo Pauklin ohjelmistokehityksen ulkoistamisen strategisti @ Netcorp Software Outsourcing Services.

ps. Katso miten Netcorp auttoi Procountoria ohjelmistokehityksen ulkoistamisessa?